markovarajarvi

Keskustan valinnanvapaus, Kokoomuksen maakunnat

Keskusta on kannatuskriisissä, eikä syyttä. Miten turvata kannatuskriisissä poliittinen jatkuvuus? Poliittinen kannatus ja näkymät ovat keskeisiä ajureita poliittisissa uudistuksissa. Maakuntauudistus tarjoaa oivan mahdollisuuden betonoida valtarakenteet. Vaalien aiheuttamat poliittiset heilahtelut lyövät matalammilla laineilla hallintorakenteiden virkamiesjohdoissa.

Maakunta- ja soteuudistus kytkettiin Juha Sipilän hallituksen ensimetreillä yhteen. Kepu sai runtattua sote-savottaan 18 maakuntaa, Kokoomus suostui kun se sai markkinavoimavetoisen valinnanvapauden ujutettua sote-uudistuksen ytimeen. Voimiensa tunnossa nykyhallitus pyyhki pöytää 1.4.2015 tehdyllä sopimuksella, jossa herrasmiesmäisesti oli sovittu, että sote-uudistus tehdään yhteistyössä eduskuntapuolueiden kesken. Väki väheni ja pidot parani?

Kirjoitin jo reilu kolme vuotta sitten blogin ”Sössiikö Kepu soten?”. Totesin, että maakuntauudistus olisi ollut paras kytkeä eduskuntavaalien vaalipiirijakoon, manner-Suomen 12:een vaalipiiriin. Olenko tässä suhteessa keskittämispolitiikan kannattaja? Voin elää väitteen kanssa. Eduskuntavaalien vaalipiirijaon mukaiset maakunnat olisivat mielestäni vahvempia palveluiden järjestäjiä kuin nykyisessä Sipilän hallituksen maakuntamallissa.

Tarkastelen maakuntia vuoden 2017 kuntavaalitulosten perusteella. Nykyisellään maakunnissa kuntavaalitulokset heijastuvat maakuntaliittojen valtuustojen ja hallitusten paikkajakoon. Suorissa maakuntavaaleissa tulos toki varmasti jonkin verran muuttuu.

Uudistuksen tarkempi peilaaminen poliittiseen kannatukseen jäi tekemättä. Pohjois-Pohjanmaalla Keskusta porskuttaa kärjessä (39,1%). Lapissakin se on ykkönen (36%), Satakunnassa kolmonen (18,4%), Pirkanmaalla nelonen (11,5%), Varsinais-Suomessa kolmonen (14%), Keski-Suomessa ykkönen (24,5%). Miltä näyttää tilanne eduskuntavaalipiirien maakuntaliitoissa?

1) Oulun vaalipiirissä on oma Kainuun maakunta
2) Savo-Karjalan vaalipiirissä toimivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot
3) Vaasan vaalipiirissä Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitot ovat omina järjestäjinään
4) Hämeen vaalipiirissä toimivat sekä Hämeen (Kanta-Häme) että Päijät-Hämen maakuntaliitot
5) Kymen vaalipiirissä toimivat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliitot
6) Helsingin vaalipiiri yhdistetään Uudenmaan maakuntaan

Oulun vaalipiirissä Kainuun maakunnassa Kepu on vuoden 2017 kuntavaalien selvä ykkönen 39,1 prosentin kannatuksella.

Savo-Karjalan eduskuntavaalipiirissä Pohjois-Savossa Kepu on ykkönen 29,7% kannatuksella ja myös Pohjois-Karjalassa Kepu pitää kärkipaikkaa 30,3 prosentilla.

Vaasan vaalipiirissä Keski-Pohjanmaalla kepu yltää ykköseksi eli 38,6 prosenttiin. Pohjanmaalla RKP on ylivoimainen ykkönen 48,1 prosentilla, Kepu on siellä vasta viides 5,5 prosentin kannatuksella. Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan Kepun kannattajia on 41%.

Hämeessä Kanta-Hämeen maakunnassa SDP on ykkönen 25,8 prosentilla, Kepun pronssisija heltiää 16,4 prosentilla. Päijät-Hämeessä Kepu on myös kolmonen 11,8 prosentilla, kärkisijaa pitää SDP 25,7 prosentilla.

Kymessä Etelä-Savossa lähes joka kolmas (32,7%) prosenttia äänestää Keskustaa. Etelä-Karjalassa Kepu on SDP:n (26,3%) jälkeen niukasti kakkonen (24%). Kymenlaaksossa Kepu on kolmantena 14,3 prosentilla, SDP pitää kärkisijaa (26,4%).

Uudenmaan vaalipiirissä Keskusta on seitsemäs 5,4 prosentilla. Helsingissä Keskustaan luottaa 2,8 prosenttia asukkaista.

Tarkastelun kohteena olevista 12:sta maakuntaliitosta Keskustalla on ykkössija kuudessa vuoden 2017 kuntavaalituloksella. Hopea tai pronssi irtoaa neljässä maakunnassa. Näitä huonompi sijoitus Kepulla on ainoastaan kahdessa maakunnassa, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. 

Maakunnat olisivat uudistuksen jälkeen todellisia vallan linnakkeita. Vastuualueella olisi paitsi sosiaali- ja terveyspalvelut, myös valtionhallinnon (AVIt, ELYt ym) tehtävät ja liuta muita tehtäviä.

Vallan linnakkeita huojuttaisivat ministeriöiden rahahanat, mikäli maakunnille ei anneta verotusoikeutta. Kepun ja Kokoomuksen mallissa maakunnat joutuisivat sopeuttamaan toimintansa niihin rahoihin, joista erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö olisivat käskyttäjinä.

Kannattaa muistaa, että nykyinen hallitus ei suostu luopumaan sote-laskun pienentämisestä kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä. Laskennallisesti kymmenessä vuodessa säästöä pitää tulla valtakunnallisesti 300 miljoonaa per vuosi.

Reilun 180.000 asukkaan maakunnassamme nykytasoon verrattuna Lapin rahoitus jäisi vuoteen 2025 mennessä noin 35 miljoonaa pienemmäksi kuin mitä tällä hetkellä käytetään palveluiden järjestämiseen. Lapin säästötavoite on kumulatiivinen vuoteen 2025 mennessä.  Ensimmäisenä vuonna vähennys noin miljoona euroa ja sen jälkeen 6 miljoonan vähennys rahoitukseen joka vuosi. Harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien maakunnassa yhtälö on kestämätön. Maakuntien suorilla vaaleilla valittujen päätehtävä olisi valita, ketkä jätetään eniten heitteille.  

Porvarihallituksessa Kepu sai läpi haluamansa 18 maakuntaa. Kokoomus sai läpi markkinavoimia kumartelevan, perustuslain näkökulmasta ongelmallisen valinnanvapauden. Kun mennään kimppaan, niin on osoitettava uskollisuutta myötä- ja vastoinkäymisissä. Niinpä koko hallitus kantaa valinnanvapauteen liittyvät ongelmat yhdessä. Keskusta on hyväksynyt valinnanvapauden, Kokoomus maakunnat, sinisille kaikki käy. Liitto on toki nitissyt alusta alkaen, uhkasihan Sipilä eroilmoituksella jo yhteisen hallitustaipaleen alkumetreillä.

Porvarihallitus on käyttänyt vaaleissa saamaansa mandaattia täysimääräisesti. Se pyyhki pöytää 1.4.2015 sopimukselle, jossa sovittiin, että sote-uudistus tehdään yhdessä. Nyt Keskustan ja Kokoomuksen kihlauksesta uhkaa tulla fiasko. Äänenpainoja kuunnellen se näyttää olevan oppositiopuolueiden syy.

Näin valtava uudistus olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, hallitus-oppositiorajat ylittäen, oikeusoppineita kuullen sekä kompromisseja tehden. Uudistuksella olisi ollut näin laajempi hyväksyntä. Laaja hyväksyntä puolestaan olisi demokratian, politiikan ja kansalaisten kannalta varsin kelpo lähtökohta ja päämäärä.

Marko Varajärvi
eduskuntavaaliehdokas, SDP Lappi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset