markovarajarvi

Uusia siltoja Tornionjoen yli

  • Kuva: Martinson
    Kuva: Martinson

Kuva: Martinson

Suomen ja Ruotsin välisen rajankäynnin symboleja ovat sillat. Ne toimivat paitsi joen näyttämöinä, myös yhteistyön kulkuväylinä. Vilkas siltojen ylittäminen on yksi alueen elinvoiman merkeistä.

Millä tavalla voisimme kehittää Tornionjokivarren matkailua ja parantaa kanssakäymistä rajan yli? Miten voisimme kehittää alueen elinvoimaa yhteistyössä niin, että rajan molemmat puolet siitä hyötyvät?

TornioHaaparannan rautatiesillan kantavuutta pitää parantaa, jotta nykyiset ja Uuden Silkkitien tavaravirrat kulkevat sujuvasti rajan yli. Lisääntyvä liikenne kiskoilla tuo työtä myös rekoille. Molemmat kuljetusmuodot täydentävät toisiaan.

Sillanrakentajan mukaan yhden riippusillan kustannus on noin 4-5 miljoonaa euroa, sadan kolmenkymmenen metrin jännevälillä. Riippusillat lisäisivät matkailijavirtoja yli joen ja rajan. Ne tarjoaisivat ainutlaatuisen elämyksen kansainvälisille matkailijoille ja toisivat eloa myös paikallisille asukkaille. Kulttuuri, matkailu, luonto ja alueen historia paiskaavat kättä hienolla tavalla.

Siltojen rakentaminen olisi myös ympäristöteko. Tällöin ei tarvitsisi ajaa edes takaisin teitä pitkin, piipahdus naapurimaihin voisi tapahtua jalan tai pyörällä, voisipa sillalta narrata kalaakin.

Riippu-/kävelysilta Kukkolankosken yli Ruotsin puolelle olisi ensimmäinen. Övertorneålla on suunnitteilla Taidehalli Tornionlaakso. Investointisuunitelmat ovat 5-6 miljoonan euron luokkaa. Tällöin Risuddenin ja Pekanpään välinen kulkusilta kytkisi alueen matkailun ja asukkaat ainutlaatuisella tavalla. Tämä toisi uutta virtaa myös Ylitornion/Pekanpään matkailun kehittämiselle.

Seuraavan kävelysillan paikka on Ruotsin Niskanpää/Kattilakosken kohdalta Suomen Niskan-alueelle. Niskanpään koski saisi uutta eloa ja virtaa. Suomen puolella oleva Kattilakosken leirintäalue Tonko kytkeytyisi Ruotsiin tiiviimmin.

Svansteinin laskettelukeskuksen ympärillä on yli 20 miljoonan euron luksushotellisuunnitelmat. Tukholmasta on mukana sijoittajia, jotka uskovat luontomatkailun ja kauniin luonnon vetovoimaan. Se olisi lottopotti Övertorneålle ja alueelle laajemminkin. Tällöin kulkusilta Suomen puolelle Turtolaan kytkisi Pellon kasvaviin matkailijavirtoihin. Pullinki ja Aavasaksan rinteiden etäisyys on vain n. 40 kilometriä.

Kolarista on rakennettava rautatiesilta Pajalaan ja rautatie Kaunisvaaran kautta Svappavaaraan ja edelleen Narvikiin palvelisi alueen erityisesti kaivoksia mutta myös matkailua.

Laurila-Tornio-Kolari –radan sähköistäminen palvelisi myös matkailua. Lättähattu-tyyppinen paikallisjuna voisi operoida Länsi-Rajalla. Rahoitusta rautatiesilloille TornioHaaparanta ja Kolari-Pajala on mahdollista saada tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2021-2027. TEN-T ydinkäytävien rahoituksessa yhtenä painopistealueena on rajat ylittävä liikenne. Sen me täällä jo osaamme, mutta enemmänkin voimme tehdä rajattoman rajan hyväksi.

Marko Varajärvi                                                            
Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja            

Micael Blomster
Blomster Consulting Oy

Kirjoitus on julkaistu mm. Lapin Kansassa
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös persut ainakin halua pistää koko rajan kiinni? Puhumattakaan uusista silloista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Persuista en tiedä, mutta omasta puolestani minulle riittävät Tukholman ja Turun välillä liikennöivät autolautat.

Kaikki Tornijoen ylittävät sillat tulisi hävittää eikä uusia siltoja saisi sinne rakentaa. Oulun raiskaustilastot puhunevat puolestaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset