markovarajarvi

Uusi ratayhteys Tornionlaaksosta Narvikiin

Rovaniemi-Kirkkoniemi –rata ei ole taloudellisesti kannattava, sillä on erittäin negatiiviset vaikutukset saamelaisiin ja porotalouteen (LK 11.2.). Yhdeksän kuukautta työskennellyt selvitysryhmä päätyi samoihin johtopäätöksiin kuin vuosi aiemmin ilmestynyt Rambollin raportti (Liikennevirasto 3/2018).

Tuore selvitys mielestäni osoittaa, että Rovaniemi-Kirkkoniemi –rata on syytä tässä vaiheessa unohtaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa se voi olla viivana. Enää ei kuitenkaan kannata tuhlata resursseja hankkeeseen, jonka hyödyt ovat mitättömät ja haitat suuret.

Samaisen Rambollin raportin mukaan paras ratavaihtoehto on Kolarista Kaunisvaaran ja Svappavaaran kautta Narviikiin. Sen kokonaiskustannusarvio on reilu miljardi euroa, josta Ruotsin osuus on n. 880 miljoonaa. Sen vaikutus porotalouteen olisi vähäinen. Huoltovarmuus on myös tärkeä näkökulma.

Kolari-Narvik –rata on myös ajankohtainen Ruotsissa. Kaunis Iron Ruotsin Pajalassa on täydessä vauhdissa ja alueellamme on vireillä myös muita kaivos- ja metsäteollisuuden hankkeita. Liikenneturvallisuuden ja ympäristön näkökulmasta kiskot ovat rekkoja turvallisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto, hinnasta puhumattakaan.

Eduskuntavaalien jälkeen uuden liikenneministerin onkin syytä ottaa yhteys Ruotsin liikenneministeriin ja käydä neuvottelut Ruotsin kanssa koko Tornionlaakson ja Lapin kannalta tärkeästä ratayhteydestä Kolarista Ruotsin kautta Narvikiin. Edellinen Jäämerenrataselvityksen suurin puute oli se, että työtä tehtiin käytännössä Suomen ja Norjan välillä, Ruotsi lähes tyystin sivuutettiin.

Suomen osalta Kolarista Narvikiin menevässä radassa kyse on Länsi-Lapin ikuisuuskysymyksestä, Laurila-Tornio-Kolari –radan sähköistämisestä, jota nyky-hallitus ei saanut aikaiseksi. Kuljetusten kannalta tärkeitä ovat myös Kemin satamaväylän syventäminen sekä Tornion sataman aseman turvaaminen. Sähköistys toisi piristysruiskeen myös alueen matkailulle ja kuntalaisille. Kiinasta Kouvolan kautta Tornionlaaksoon ulottuva Uusi Silkkitie olisi toteutuessaan lottovoitto pohjoiselle Suomelle, Ruotsille ja Norjalle.

Suomen liikennejärjestelmää on kehitetty tempoilevasti. Kukin hallitus on määritellyt omat painopisteensä lyhytnäköisesti, hallituskausittain. Onkin ilahduttavaa, että Suomi ottaa käyttöönsä Ruotsin ja Norjan kaltaiset 12-vuotiset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Parlamentaarinen, hallitus-oppositiorajat ylittävä liikenteen kehittämistyö tuo pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.

Lapissa onkin syytä keskittyä datayhteyksiin, teihin, rautateihin, satamiin ja lentokenttiin liittyvään edunvalvontatyöhön tulevaa hallituskautta silmällä pitäen. Hyviä yhteyksiä tarvitaan tavaroiden ja matkustajien kuljettamiseen. Tärkeintä mielestäni on kuitenkin hyvät yhteydet ihmisten kesken, puolue- ja valtakunnanrajat ylittäen.

Kirjoitus on julkaistu mm. Lapin Kansassa (15.2.2019)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Lappiin tarvitaan omastakin mielestäni raiteita ja raideliikennettä. Reittiesityksestäsi olen hieman eri mieltä sillä mielestäni paras yhteys olisi liittää Sallan rata Kantalahdessa Murmanskin rataan, jolloin yhteys Koillisväylään syntyisi Murmanskin (tai vaihtoehtoisesti Kantalahden) satamien kautta. Tämän yhteyden minimihintaluokka lienee alle sata miljoonaa koska rata Alakurttiin on jo olemassa; enempi tietty kuluu jos reitillä nostetaan kantavuutta ja nopeuksia.

Suomesta rata olisi mielestäni paras yhdistää Ruotsin rataverkkoon Haaparannassa johon voisi sijoittaa vaikkapa telinvaihtoaseman eri raideleveyksien koordinoimiseksi. Haaparannasta yhteys Atlantille Norjan puolelle syntyisi melko vaivattomasti, yhteys etelään on jo aika hyvä. Kemin ja Luleån satamat voisivat myös hyvinkin olla kiinnostuneita näin syntyvästä liikenteestä.

Käyttäjän markovarajarvi kuva
Marko Varajärvi

Kiitos kommenteistasi!

Olen samaa mieltä, että raideyhteyksiä kannattaa kehittää monipuolisesti. Aluksi pitää keskittyä olemassa olevaan. Rambollin raportti (Liikenneviraston raportti 3/2018) toteaa, että kustannus-hyöty -näkökulmasta paras rata olisi juuri Kolari-Kaunisvaara-Svappavaara-Narvik -rata. Suomen puolen kustannukset ovat lähinnä sähköistykseen liittyviä välillä Laurila-Tornio-Kolari.

Meillä on jo olemassa oleva Jäämerenratayhteys, eli Torniosta Haaparannalle Bodenin kautta Kiirunan kautta edelleen Narvikiin. Telinvaihtoasemaa ei tarvita, parasta on hoitaa konttinosturilla kontit toiseen junaan.

Torniosta pääsee Suomen raideleveydellä Kazakhstaniin saakka. Kouvolasta kulkee blokkijuna Xianiin. Khorgosissa suoritetaan uudelleenlastaus, josta juna voi puksuttaa Kiinaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kirkkonummelle vedetty rata olisi ollut syöttö Venäjän lapaan. Vain todelliset idiootit olisivat rakennuttaneet rautatien jota Venäjä olisi pystynyt kriisissä hyödyntämään sataprosenttisesti. Sotilaallisessa kriisissä Kirkkoniemi on Venäjän ensimmäisiä kohteita joten jokainen voi siitä laskea mihin siitä jatketaan.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Samaa smieltä siitä, että Jäämeren radan reitti Kirkkoniemeen ei ole hyvä ajatus. Se on väärässä ilmansuunnassa ajatellen turvallisuusnäkökohtia.

Reittivaihtoehto Narvikiin on parempi, mutta siinä siinä on yksi iso MUTTA. Se on eri raideleveys Ruotsin kanssa.

Paras reittivaihtoehto on mielestäni nykyinen tielinjaus Kilpisjärven kautta Skibotteniin. Arvelen, että siitä tien viereltä löytyy tilaa myös raideparille. Silloin ei tule vastaan ongelmia raideleveyden kanssa, jos Suomi sen rakentaa ja poromiehet eivät voi tyrmätä ratavaihtoehtoa. Skibottenissa on jo sula Jäämeren satama.

Todellisuus on kuitenkin sitä, että Suomen politiikoilta puuttuu halu ja kyky tehdä suuria väylähankkeita. On hieman pulaa rahastakin, mutta kaikki on suhteellista.

Käyttäjän markovarajarvi kuva
Marko Varajärvi

Ongelma Yykeänperästä Tromssaan kulkevassa radassa on se, että sen kustannus on yli 7 miljardia euroa. Lisäksi juna kulkisi tunnelissa yli 220km. Kallistus kulkisi äärirajoilla, 11,5% tarkoittaisi kovia haasteita jarruille.

Mutta Norja on selvittämässä ratayhteyttä Fauskesta Tromssaan. Se on vaan tuhottoman kallista mutta toisaalta onhan heillä öljypuskurissa muistaakseni 10.000 miljardia Norjan kruunua. Jos Tromssaan junayhteys rakennetaan, nousee Kilpisjärvi-Yykeänperä (Skibotn)-Tromssa ajankohtaiseksi. Tässä vaiheessa Norja ei ole siitä kiinnostunut, kustannus Norjan puolella on yli 5 miljardia euroa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Kiinasta Kouvolan kautta Tornionlaaksoon ulottuva Uusi Silkkitie olisi toteutuessaan lottovoitto pohjoiselle Suomelle, Ruotsille ja Norjalle."

Kiinasta Kouvolan kautta Pöljän seisakkeelle ulottuva Uusi Silkkitie olisi toteutuessaan lottovoitto savolaisille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset